Uutiset/Erikoistarjoukset

   logo1

R-Rannatee_badge_eng_1

 

 

 

 

Kihnu

Kihnu ja Manija ovat ainutlaatuisen, Pärnun rannikkosaarilla yli kuudensadan vuoden ajan vallinneen perinteisen kihnulaisen kulttuurin syntymäpaikkoja. 2003. Vuonna UNESCON suullisen ja kirjallisen perinteen maailmanperintökohteeksi hyväksytty kihnulainen kulttuuri on mielenkiintoinen tuttavuus kaikille kulttuuriperinnöstä, omaperäisestä luonnosta sekä ystävällisistä ihmisistä kiinnostuneille vierailijoille.

kihnu

 

 

 

 

 

Kihnu on Liivinlahden suurin saari ja Viron seitsemänneksi suurin saari. Saaren pinta-ala on 16,9 km², ja saaren pituus on 7 km, leveys leveimmästä kohdasta 3,3 km. Lähin paikka mantereella, Tõstamaan niemen Laon niemenkärki, sijaitsee 10,2 km päässä Kihnusta, ja lähin asuttu alue on Manijan saari eli 7,5 km päässä sijaitseva Manilaid.

Kihnun saarella on neljä kylää: Lemsi, Linaküla, Rootsiküla ja Sääre. Saaren itäosassa sijaitsevassa Lemsissä on satama, jonka kautta pääsiallinen liikenne mantereen ja saaren välillä kulkee purjehduskelpoisena aikana. Saaren länsiosassa sijaitsevassa Linakülan kylässä on sairaala, koulu, kotiseutumuseo, kirkko sekä uusi seuraintalo, ja myös kirjasto sekä kunnantalo. Säären kylä sijaitsee saaren pohjois- ja keskiosassa, ja kylässä on postikonttori, pari kauppaa sekä Kurasen keskus. Saaren pohjoiskärjessä on myös lentokenttä. Etelä-Kihnussa sijaitsevasta Rootsikülan kylästä löytyy Kihnu Jõnnun muistokivi, sääkeskus sekä majakka.

 clip_image002

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kulttuuri

Kihnun saari mainittiin ensimmäisen kerran nimellä Kyne vuonna 1386, ja ensimmäinen maininta saaren asukkaista on peräisin vuodelta 1518. Historialliset aineistot viittaavat siihen, että Kihnussa on käynyt kalastajia sekä hylkeenpyytäjiä jo 3000 vuotta sitten.

65d13aa256

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kihnu on vanha merenkulkijoiden, kalastajien sekä hylkeenpyytäjien saari. Kihnulaiset miehet ovat viettäneet aina suurimman osan ajastaan merellä, joten naiset ovat hoitaneet asiat kotona. Kihnulaiset naiset ovatkin saaren käsityöperinteen, kansantanssien, leikkien sekä musiikin käsittävän kulttuuriperinnön suojelijoita ja ylläpitäjiä. Itse tehdyn kihnulaisen kansallispuvun hame eli kört on edelleen kihnulaisten naisten arkivaate.

Mare_kudumine_UieMatul_Mark_Soosaar
Author: Mark Soosaar

Nykyään kihnulaisten elämä on muuttunut entisaikoihin verrattuna, mutta saarella noudatetaan yhä edelleen esivanhempien vanhoja tapoja. Näistä vanhimmat ja alkuperäisimmät ovat avioliittoon liittyvät perinteet yhdessä kolme päivää kestävien häiden kanssa, mutta lisäksi on myös useita muita perinteitä sekä rituaaleja, jotka liittyvät esimerkiksi juhannukseen, martinpäivään, katrinpäivään sekä muihin kalenterivuoden perinteisiin juhlapäiviin. Niinpä saarella kannattaa vierailla erityisesti perinteisinä sekä kirkollisina juhlapäivinä.

Eristyneisyytensä vuoksi, kihnulainen kulttuuri ja vuosisatojen mittaiset perinteet ovat säilyneet elinvoimaisina. Kihnulaisen kulttuurin hyväksyminen UNESCON henkisen kulttuurin helmien joukkoon on suuri tunnustus, ja velvoittaa kihnulaiset säilyttämään ikiaikaiset tapansa erityisen huolellisesti!

676290744_a68c44de87

 

 


Author: Mark Soosaar

 Kihnu_jaanituli_Mark_Soosaar

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nähtävyydet

Vanha kirkko (kappeli) sijaitsi saaren pohjoiskärjessä, korkeimmalla hiekkatörmällä. Perimätiedon mukaan kirkko tuhoutui tulipalossa Pohjansodan aikana (1700-1710). Vanhalta kirkonmäeltä on löydetty tuolloin käytössä ollut hautapaikka sekä ns. maanalainen hautausmaa. Luterilainen uskonpuhdistus saapui Kihnuun Ruotsin vallan alkuvuosina noin vuonna 1530. Uusi kappeli rakennettiin keskelle saarta, suunnilleen nykyisen kirkon paikalle. 1624 samaan paikkaan rakennettiin sivukirkko.

RTEmagicC_kirik.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vuonna 1840 alkaneessa uskonnon vaihtamisinnostuksessa kihnulaiset kääntyivät joukoittain ortodokseiksi. Tsaarin määräyksen myötä, kivinen kirkkorakennus luovutettiin ortodoksiselle seurakunnalle, ja rakennukseen lisättiin sipulikupoli. Kirkkoa ympäröivä aita ja värikkäistä tiilistä ladottu portti on rakennettu edellisen vuosisadan alussa.

Hautausmaa on kihnulaisille yhtä pyhä paikka kuin kirkkokin. Hautausmaalle mennään hiljaa ja arvokkaasti, eikä koskaan auringonlaskun jälkeen, jotta vainajia ei häirittäisi. Vielä nykyäänkin käytössä olevalla hautausmaalla on ristejä, joihin merkityt kuolinvuodet ajoittuvat 1800-luvun loppuun. Hautausmaa pääportin viereen on haudattu kuuluisa kapteeni Enn Uuetoa eli Kihnu Jõnn, jonka maalliset jäännökset siirrettiin Tanskasta Kihnuun vuonna 1992. Kapteenin vieressä lepää Jõnnun viimeisen laivan "Rock-Cityn" saarelta kotosin ollut puuseppä Karl Jerkwelt. Jõnnun muistokivi on pystytetty kapteenin kotipaikalle Rootsikülan kylään tämän peräänantamattoman miehen syntymäpaikkaan.
 
Kihnun museo perustettiin vanhaan koulutaloon vuonna 1974. Näyttelytilat koostuvat neljästä huoneesta. Yhdessä talonpuoleisessa huoneessa on kihnulaisten naivististen taiteilijoiden töitä sekä tunnettuja paikallisia miehiä, kuten esimerkiksi kulttuurintutkija Theodor Saarta, kapteeni Enn Uuetoaa ja hopeaseppä Peeter Rooslaidua esittelevä näyttely – huoneen toisessa päässä esitellään saarelaisten arkea: työkaluja, vaatteita, käsitöitä ja huonekaluja. Museon kokoelmiin kuuluu yli 700 esinettä.
 

Ensimmäiset tiedot Kihnun koulusta ovat peräisin vuodelta 1777. Nykyinen koulurakennus valmistui 1972, ja peruskorjattiin tämänhetkiseen ulkoasuunsa vuonna 1998. Koulussa on 69 koululaista ja kahdeksan opettajaa. Opintosuunnitelman mukaisten aineiden lisäksi, koulussa opetetaan Kihnun murretta, ja tekstiilikäsityöntunneilla opetellaan valmistamaan myös perinteisiä kihnulaisia käsitöitä. Kunnianarvoisena tunnustuksena, Kihnun aapiselle nimeltä „Aabetsi“ myönnettiin Viron valtion kielipalkinto 2009. Kihnun murre ja kihnulaiset sanonnat yhdistyvät aapisessa paikalliseen ympäristöön, mikä auttaa osaltaan esivanhemmilta perityn puhetavan säilyttämisessä, ja on myös aito näyte Kihnun kulttuurin ja omaperäisyyden nauttimasta arvostuksesta sekä sen säilyttämisestä.

Kihnu_aabets
Author: Urmas Luik

Kihnun majakka, joka sijaitsee saaren eteläkärjessä, Pitkänän  niemessä, on tehty Englannissa valmistetuista osista ja pystytetty vuonna 1864. Kihnulaiset kutsuvat majakkaansa sanalla puak, ja puakinvartijoina tunnetut majakanvartijat ovat olleet yleensä venäläisiä. Majakan korkeus meren- ja maanpinnasta on vastaavasti 31 ja 29 metriä.

Roosi_Kihnu_majaka_juures_Mark_Soosaar
Author: Mark Soosaar

Sangelaid –niittyjen (kymmenen merenrantaniittyä saaren luoteisosassa) ohella, suojeltuihin kohteisiin kuuluu myös kaksi siirtolohkaretta: Kassikivi eli Kihnun kissankivi on ympärysmitaltaan 4,5 metriä, ja Liivaaia Suur Kivi eli Kihnun hiekkatarhan ison kiven ympärysmitta on puolestaan 12 metriä.
 
Muita suojeltuja luonnonkohteita ovat neljä hyvin vanhaa puuta: Koksin tilan mailla kasvaa vanha tammi, jonka ympärysmitta on 3,1 m ja korkeus 26 m. Kihnun kartanotilan mailla kasvaa kolme suurta lehmusta, joiden ympärysmitat ovat vastaavasti 3,2, 2,5 ja 2,3 metriä, ja korkeudet 17, 17 ja 16 metriä.
 

Kihnu on pieni saari, johon on helpointa tutustua polkupyörällä. Pyöräilemällä pääsee nauttimaan rauhasta sekä hiljaisuudesta vanhoilla metsäteillä, ja matka myös taittuu nopeammin kuin jalkaisin. Museo, hautausmaa ja ortodoksinen kirkko sijaitsevat lähekkäin Linakülan kylässä, ja majakka sekä legendaarisen kapteenin Kihnu Jõnnun muistokivi löytyvät hiukan kauempaa etelästä. Pyörän voi tarvittaessa vuokrata paikanpäältä Kihnusta! Pyöriä vuokraavat majoituspaikat. Lisäksi tarjolla on opastettuja kiertokäyntejä, automatkoja, kansanmusiikkikonsertteja, meri- tai kalastusretkiä perinteisellä paikallisella puuveneellä (tunnetaan viroksi nimellä lappaja paat).

 

Manija

Manija on eräänlainen Kihnun pikkuveli, ja manijalaiset ovat myös kihnulaisia. Tämä pieni kivinen saari toimi vuosisatojen ajan mantereella sijaitsevan kartanon heinämaana sekä kalastajien pysähdyspaikkana.  Manijalle muutti 22 perhettä vuonna 1933 Kihnun saaren muututtua ahtaaksi kihnulaisille. Tästä syystä molempien saarten kulttuuri muistuttaa suuresti toisiaan. Nykyään saarella asuu alle 40 asukasta, ja useat taloista ovat vain kesäkäytössä.

Saarta pitkin kulkee siirtolohkareiden muodostama harjanne, jolta löytyy myös saaren ainoa tie. Saaren keskellä, aivan tien vieressä, on myös Pärnun maakunnan suurin siirtolohkare Manijan Kokkõkivi. Saaren eteläkärjessä, avain merenrannassa, on kahdeksan metrin korkuinen, vuonna 1933 rakennettu ja ankarien tuulten armoilla oleva majakka. 2008 Vaigun tilalla avattiin Manijan saarikeskus, jossa toimii myös kirjasto sekä pieni museo.
 
Noin viiden kilometrin mittaisen saaren voi kävellä päästä päähän muutamassa tunnissa tai vaikkapa päivän mittaisen retken aikana. Koska Manija on leveimmillään vain puolenkilometrin mittainen, koko saari näkyy hyvin saarta halkovalle tielle saakka. Manija tarjoaa myös rauhallisen, luonnonläheisen lomapaikan, sillä vierailijoita ottaa vastaan kodikas Riidan majatalo (www.parnumaa.ee/riida).
 

Manija_linnulennult

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue lisää...

Kihnun kunnan verkkosivut www.kihnu.ee

Kihnun kulttuuriyhdistyksen verkkosivut www.kihnuinstituut.ee

Kihnun kulttuurimuseon verkkosivut www.kultuuriruum.ee

Suora linkki UNESCON asiakirjaan „Kihnu Cultural Space“ http://www.unesco.ee/kihnu.pdf

 
Majoitus Kihnussa

Tolli matkailumaatila
Sääre kylä
+ 372 52 77 380
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
www.kihnutalu.ee


Rock City vierastalo
Sääre kylä
+372 44 69 956
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
www.rockcity.ee

Kuraga kotimajoitus
Rootsiküla kylä
+372 52 914 92
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
www.kuraga.eu


Leirintä Linakylan Rannalla

Kihnurand AS
+372 52 55 172
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
www.kihnurand.ee

Kaalu lomatalo
Lemsi kylä
+372 51 44 610
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
 
Sadama yömaja
Linaküla kylä
+372 51 37 099
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
 
Pihlakan kotimajoitus
Linaküla kylä
+372 52 88 258
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
 
Kastanin majoitus
Linaküla kylä
+372 56 500 524
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
 

Ruokailupaikat Kihnussa

Kurasen kahvila
Sääre kylä
+372 52 55 172
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
www.kihnurand.ee

Rock City vierastalo kapakka
Sääre kylä
44 69 956
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
www.rockcity.ee

Tolli matkailumaatila
Sääre kylä
+ 372 52 77 380
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
www.kihnutalu.ee

Rannan Leirintäalueen ja telttaleirin ruokapaikka
Linaküla
Kihnurand AS+372 52 55 172
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
www.kihnurand.ee

 

Kulkuyhteydet Pärnusta Kihnuun sekä Manijalle

Kihnuun pääsee keväästä aina syysmyrskyihin saakka laivalla joko Pärnun tai Munalaiun satamasta (noin 50 km Pärnusta). Laivamatka Pärnusta kestää 2,5 tuntia ja Munalaiusta yhden tunnin. Laivojen aikataulut sekä hinnat löytyvät Kihun laivareittien sivustoilta www.veeteed.com. Laivaan otetaan myös autoja.

Talvikaudella Kihnuun pääsee lentämällä. Lentoaikataulut ja tietoa lipuista löytyy sivustolta www.parnu-airport.ee. Pärnun lentokentälle kulkee linja-auto nro. 23 (www.bussipark.ee). Tiedustelut ja lipunvaraukset Kihnun lentokentän kautta (molemmat suunnat) päivittäin kello 8.00-15.00. Puhelin +372 44 69 946, +372 50 333 15. Huomio! Lentokentällä on oltava vähintään 30 minuuttia ennen lähtöä!

Manijalle pääsee Munalaiun satamasta reittilaivalla Manija Mann, ks. www.tostamaa.ee Transport -laivalla sekä Kihnun laivareittien lautalla ks. www.veeteed.com. Tiedustelut puhelinnumerosta +372 443 1069.

Sää Pärnussa

2.1 °C  

Varaus

Saapuminen Lähtö
Kalenteri Kalenteri
Haku

Skype chat

Skype Me™!

Live Pärnu


Avata

 120x120 3

ParnuMuuseum 235x130px gif

 

 InvestInParnu_anim160gifddd

 eu regionaldevelopment horisontaal